24. Ässä on korttipelien kuningas

Hei taas.

Juoksukuntoni on entisaikojen normaalitasolla, tämä tuli todistettua eilen kun juoksin Nallikari-keskusta-reitin, matkaa tuli 15km joskin pidin pienet pysähdykset em. paikoissa. Jalat ja kaikki toimi hyvin, nopeudesta en osaa oikein sanoa eli tämän valossa tuo ensimmäinen lause saattaa olla hieman liioiteltu, matkahan ei tapa, vaan vauhti. (Fyysikot huom: käytin sanaa 'nopeus' vain välttääkseni toiston, huomioi 'vauhti' virkkeen lopussa.)

Olen nyt lukenut ja tenttinyt Atomifysiikan kesäkurssin, joten vanttimekaniikan opiskelu jää taas hetkeksi, sillä seuraavat kurssit ovat Aineen rakenne ja Analyysi II elokuussa. Maanantaina käyn uusimassa Differentiaaliyhtälöt ykkösen, jonka viimekeväistä arvosanaa en kehtaa tässä sanoa. Kertaamisen aloitin tänään. Hiukan takkuaa, vielä kuitenkin huominen päivä aikaa laskeskella ja sunnuntai onkin varattu muunlaiselle toiminnalle.
Tekisi mieli kyllä aloittaa tuo Diracin formalismiin tutustuminen*, olen sitä toisinaan lueskellut ikään kuin iltalukemisena.

On minulla kunnon kirjakin kesken, nimittäin nobelisti Saramagon Toinen minä. Kirja käsittelee mielenkiintoista aihetta, oman täydellisen kaksoisolennon kohtaamista. Kirjaa mainostettiin hyvänä tapana tutustua Saramagon tuotantoon ja onhan aihekin mielenkiintoinen. Kirja on kyllä hyvä mutta tuskin tutustun enää tarkemmin ukon tuotantoon.

Eräs henkilö YO:lta sanoi (atomifysiikan kurssin tiimoilta) että minun kannattaisin hakea töitä elektronispektroskopian (ELSP) ryhmästä jos aihe kiinnostaa. ELSP tekee kokeellista fysiikkaa ja heiltä valmistuu paljon graduja ja tutkimusta. Olen kuitenkin tällä hetkellä huomattavan kiinnostunut fysiikan perusteorioista ja haluaisin kovasti teoreettiselle puolelle hommiin joskus hamassa tulevaisuudessa. Siitä johtuen joudun opiskelemaan kovasti ainakin muutaman vuoden. Jos menisin ELSPille niin kanditavoitteeni loppukevät 2009 lykkääntyisi hieman. Tosin LuK on pelkkä titteli, mitä väliä loppujen lopuksi**? Tekisi mieli käydä katsomassa millaista ELSPillä on, se voisi olla avartava kokemus. En kuitenkaan välttämättä haluaisi tehdä graduani sinne - ottavatkohan ne töihin sellaista joka ei tavoittele tutkimusryhmän tai osaston etua, vaan haluaa vain oppia ja kokemusta (ja hieman rahaa), ja sitten aikansa touhua katseltuaan siirtyy naapuriin.

Jotenkin tuo töihin meno tuntuu hullulta kun on vielä niin paljon opittavaa. Oppiihan tutkimusryhmissä kyllä paljon sellaista mistä ei kirjoissa kerrota, mutta silti tuntuu etten ole vielä valmis. Kesätyöt nyt on asia erikseen mutta en minä tänä kesänä enää ehdi, ja ensi kesänä minut toivottavasti otetaan teoreettiselle.

Lainasin kirjastosta Cynicin debyytin (bändissä soittavat Deathistä tutut Masvidal ja Reinert), ihan hyvältä kuulostaa, paikoitellen Humanilta. Tämä nyt oli vain oikopolku seuraavaan: behold The Mathematics Genealogy Project! Että se on jännää, tuonne on listattu sukupuu matemaatikoiden väitöskirjaohjaajista. Tiesitkö että Lindelöf ohjasi Nevanlinnan, joka ohjasi Ahlforsin? Tuolla saisi olla vain enemmän ihmisiä vaikkapa kotiyliopistostani, näkisi että millainen takapajula olemme.

Vaadin samanlaista genologiaa muusikoista ja fyysikoista!

* En tiedä voiko puhua mistään Diracin formalismista, mutta kirja ainakin käyttää tuollaista termiä (Mandl: Quantum Mechanics, kätevä pieni opus).

** Asiaa hetken mietittyäni: Taidan olla tiedon suhteen kaikki-heti-tänne-nyt-tyyppiä ja sen takia haluan valmistua nopeasti, en tittelin takia, vaan koska en vain kestä olla ilman ymmärrystä standardimallista.