Lupasin edellisessä kirjoituksessa kertoa kuluneen viikon tapahtumista. No, se lupaus on varmaan jo menettänyt merkityksensä mutta baarissa me käytiin kahesti, se siitä.
Oulussa on tällä viikolla näkyny paljo lentokoneita. Ilmavoimilla on hornet-yliääniharjoitus perämerellä ja ainakin toissapäivänä ikkunasta näky kivoja viivoja merellä. Pienkoneitaki on näkyny varmaan joka päivä, paitsi eilen ku oli vähän pilvisempää. Tänään lens Sepe meijän talon yli.
Luennot alkaa loppumaan ja kun katsoo tarkkaan, näkee enteitä tulevasta tenttiryöpystä. Tiistaina ois klassinen kenttäteoria, siihen on aikaa lukea kun olin viisas ja aloitin jo tänään. Se onkin tärkeä kurssi ja myös hieman vaikea. (Itse asiassa tämä päivä meni diffiksen laskareihin, jotka katsotaan maanantaina, mutta enhän minä mitään menettänyt sillä nyt voin lukea sunnuntaina "kenttistä".) Tentin jälkeen alkaakin olla vappu ja sen jälkeisellä viikolla tulevat järjestyksessä Analyysi (pe), Diffis II (ma), Sähkömagnetismi (ti), ATK II (pe) ja Johdatus suhteellisuusteoriaan maanantaina. Ja ATK II:n viiminen harjotustyö pitäs vielä vääntää. Kuulostaa pahalta mutta luentoja eikä laskareita ei enää ole (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) eli pitäis olla lukuaikaa.
Kesäsuunnitelmissa minulla on opiskella Analyysi II, SM II ja Atomifysiikka, ehkä vielä joku kurssi jos aikaa tuntuu olevan tarpeeksi. Lisäksi saatan saada kaupungilta kuukauden kesätyön. Suurin osa kesälomasta kulunee silti kauniiden ihmisten kanssa kauniista ilmasta ja ehkä hyvästä juomasta nauttien.
Kävin tänään Kaijonharjun kirjastossa hakemassa Radiopuhelimia (varmaan pienoinen yllätys eräälle) ja Eleanoora Rosenholmin debyytin. Tuo viimeksi mainittu on todellakin tiukkaa settiä! Loistava levy, hieman pelottava, voisi olla K-18-kamaa - tarina on sen verran hirveä, harmittavan lyhyt, kuitenkin juuri sopivan mittainen, jännittävä, intensiivinen. Neljä kuuntelukertaa ja viisi tähteä.
Viikonloppuna mennään N:n kaverin synttäreille, joilla olin viime vuonnakin, ihan kiva reissu oli silloin joten odotukset ovat suuret. Samana päivänä on vielä N:n veljien synttärijuhlat.
PS. Mikähän Radiopuhelimien kappale kertoo nylonista? Soittivat 45:ssa kys. kappaleen viimeksi ja ajattelin jotta onpa hyvät sanat. Meni jotenkin että "tiede astuu askeleen eteenpäin..."
perjantai 25. huhtikuuta 2008
maanantai 14. huhtikuuta 2008
19. Lonely afternoon
Lähdin yliopistolta siinä kahden maissa kotiin, olis ollu vielä diffiksen laskarit mutten jaksanu mennä ku sato niin pirusti lunta, ja tehtävissäni olleet epäselvyydetkin selvitettiin E:n kanssa sähkömagnetismin luennolla.
Liekkö syynä ollut näkyvyyden alle kilometriin laskenut lumipyry, viimeksi sunnuntaipäivänä pestyt likaiset hiukseni, paluu arkeen ratkiriemukkaan viikon ja viikonlopun jälkeen, jälleen kerran iskenyt illuusio siitä että koulutyöt kaatuvat niskaan vai se, etten juonut aamulla ollenkaan kahvia - vai näiden kaikkien sekalainen summa - yhtäkaikki, jo koulussa tunsin itseni alakuloiseksi, ellei jopa masentuneeksi.
Koulun jälkeen söin ruuan ja mummin lauantaina antamat pannarit, meinasin paahtaa juustopatonkiakin mutta muistin että se tulee jättää ilta- ja aamupalaksi. Ruokailtuani katsoin Simpsoneita dvd:ltä ja söin hieman sipsejä (jotka jätettiin tänne edellisissä kotibileissä - saa tulla hakemaan, noita on vielä n. 50 g jäljellä). Tämän itseni kokoonkeräilyn jälkeen sain tehtyä sähkömagnetismin laskuharjoitukset (jotka eivät kyllä paljon ryhtiä vaatineet). Lumisadekin loppui ja tälläkin hetkellä aurinko paistaa iloisesti ainakin merellä - siitä kertoo muuten harmaassa ja paksussa pilvipeitteessä oleva pieni melkein sininen läikkä Toppilan savupiipulta pohjoiseen.
Tässä vaiheessa päätin kirjoittaa blogimerkinnän ja piristyin entisestään.
Seuraavaksi lasken suhteellisuusteorian laskarit ja muuta järkevää en ajatellut tehdä. Lenkillä pitänee käydä illalla*, viikon mittainen toipilasaika (ks. puukkomerkintä 18) lienee vaatinut veronsa. Lähtisköhän P..Soitto.. Ei lähteny.
Huomenna ois sähkömagnetismin osatentti mutta en taida liiemmilti harjoitella kun on Gaussin laki lukualueena.
Taidan vielä myöhemmin kirjoittaa merkinnän männäviikosta.
* Hetkonen, nythän on ilta.
Liekkö syynä ollut näkyvyyden alle kilometriin laskenut lumipyry, viimeksi sunnuntaipäivänä pestyt likaiset hiukseni, paluu arkeen ratkiriemukkaan viikon ja viikonlopun jälkeen, jälleen kerran iskenyt illuusio siitä että koulutyöt kaatuvat niskaan vai se, etten juonut aamulla ollenkaan kahvia - vai näiden kaikkien sekalainen summa - yhtäkaikki, jo koulussa tunsin itseni alakuloiseksi, ellei jopa masentuneeksi.
Koulun jälkeen söin ruuan ja mummin lauantaina antamat pannarit, meinasin paahtaa juustopatonkiakin mutta muistin että se tulee jättää ilta- ja aamupalaksi. Ruokailtuani katsoin Simpsoneita dvd:ltä ja söin hieman sipsejä (jotka jätettiin tänne edellisissä kotibileissä - saa tulla hakemaan, noita on vielä n. 50 g jäljellä). Tämän itseni kokoonkeräilyn jälkeen sain tehtyä sähkömagnetismin laskuharjoitukset (jotka eivät kyllä paljon ryhtiä vaatineet). Lumisadekin loppui ja tälläkin hetkellä aurinko paistaa iloisesti ainakin merellä - siitä kertoo muuten harmaassa ja paksussa pilvipeitteessä oleva pieni melkein sininen läikkä Toppilan savupiipulta pohjoiseen.
Tässä vaiheessa päätin kirjoittaa blogimerkinnän ja piristyin entisestään.
Seuraavaksi lasken suhteellisuusteorian laskarit ja muuta järkevää en ajatellut tehdä. Lenkillä pitänee käydä illalla*, viikon mittainen toipilasaika (ks. puukkomerkintä 18) lienee vaatinut veronsa. Lähtisköhän P..Soitto.. Ei lähteny.
Huomenna ois sähkömagnetismin osatentti mutta en taida liiemmilti harjoitella kun on Gaussin laki lukualueena.
Taidan vielä myöhemmin kirjoittaa merkinnän männäviikosta.
* Hetkonen, nythän on ilta.
keskiviikko 9. huhtikuuta 2008
18. Kirjoja millä mällätä
Sain A:lta tänään 4 Doverin (ks. edellinen merkintä) kirjaa (n. 7,5 hyllysenttimetriä, hih meinasin kirjottaa "centtimetriä"). A oli löytäny ne ns. Saa ottaa -käytävältä Lipastolta ja ystävällisesti soitti mulle että tarvinko. No tarvin! Nyt on taas millä mällätä... Huomasin muuten että hyllyssä on jo 9 Doverin kirjaa. Samalla havaitsin että alkaa hyllytila loppua, mihinhän sitä tunkis seuraavat löydöt.
Tenttipuolella tapahtuu: maanantaina oli kompleksianalyysi ja viime viikolla sähkömagnetismin osatentti (josta tuli huimat 6 pojoa) - huomenna on analyysin välikoe, johon itseasiassa valmistaudun nyt illalla. Ihan mukavia tehtäviä löysin netistä, esimerkiksi:
Olkoon a_0 >= a_1 >= ... ja Sum a_k < infty. Osoita että lim n-> infty n a_n = 0.
Nyt lasken lisää ja laitan tänne sitte keräämäni helmet.
Ainiin, huomenna mennään Hevimestaan.
Kirjojen nimet ovat muuten mielenkiintoisuusjärjestyksessä Group Theory and its Applications to Physical Problems, Foundations of Potential Theory, Principles of Electrodynamics sekä Applied Analysis. Viimisen kirjan voisin oikeastaan antaa eteenpäin, jos löytyy ottaja.
Tenttipuolella tapahtuu: maanantaina oli kompleksianalyysi ja viime viikolla sähkömagnetismin osatentti (josta tuli huimat 6 pojoa) - huomenna on analyysin välikoe, johon itseasiassa valmistaudun nyt illalla. Ihan mukavia tehtäviä löysin netistä, esimerkiksi:
Olkoon a_0 >= a_1 >= ... ja Sum a_k < infty. Osoita että lim n-> infty n a_n = 0.
Nyt lasken lisää ja laitan tänne sitte keräämäni helmet.
Ainiin, huomenna mennään Hevimestaan.
Kirjojen nimet ovat muuten mielenkiintoisuusjärjestyksessä Group Theory and its Applications to Physical Problems, Foundations of Potential Theory, Principles of Electrodynamics sekä Applied Analysis. Viimisen kirjan voisin oikeastaan antaa eteenpäin, jos löytyy ottaja.
perjantai 4. huhtikuuta 2008
17. "Vasen sormi tykyttää" ja "Kana"
Tänään tapahtui paljon. Koulun jälkeen lähdin kahdentoista maissa Stockmannille tiedätte-varmaan-mihin. Olen periaatteellisesti hulluutta vastaan mutta kun äiti tarjoutuu ilmaiseksi ostamaan jotain, niin kuka voisi kieltäytyä. Mukaan tarttui Ragen Evil Empire ja PMMP:n "Kuulkaas Enot!", nämä ostin kyllä omilla rahoillani. Äiti osti mulle muistitikun, ruokaa, kanan ja kolme kirjaa. Akateemisessa on ihan hyvä matikka-fysiikka-kirjavalikoima, siellä on tuommosta Doverin kustantamaa sarjaa ja ne kirjat on yleensä kymmenen euron paremmalla puolella. Nuo taitaa poikkeuksetta olla vanhoja (60-70-luvun) kirjoja uudelleenpainettuina, mutta eihän matemaattinen tieto vanhene. Lisäksi ruokaosaston sisäänkäynniltä (!) hoksasin Volter Kilven legendaarisen, pelkoa ja kunnioitusta herättävän, Alastalon salissa. Lukiossa minulla oli kirjan suhteen jopa haave. Ilonpilaajiakin löytyy.
Ja kirjan hinta oli 3,5 euroa.
Kolmen aikaan kotiin tullessani purin ruokakassit ja siivosin huonettani. Ennen imurointia päätin kuitenkin avata muistitikkupaketin. Käsin repimällä se ei auennut joten otin avuksi puukon. "Terä tuohon väliin ja siitä napakka..." TSAK ja vasen etusormi rupes vuotaa verta. Siitä sitte lavuaarin ääreen ja ei muuta ku kylmää vettä sormeen. Haavan pituus oli sentin luokkaa ja syvyydeksi arvioin pari milliä. Syvyydestä ei oikein voi sanoa ku siinä oli sitä verta. Sitte tein painesiteen vessapaperista ja kattelin YTHS:n lappuja ja soitin päivystysnumeroon. Siellä naisääni sanoi että kannattaa tulla näyttään, jos tikkejä tarttee niin se pitäs ommella kuuden tunnin kuluessa. Ja pienenä sivuhuomautuksena se sano että pitäs tulla OYSin päivystykseen, muut paikat kun ovat jo kiinni. Olin onneksi sen verran hyvällä tuulella ettei ajatus puolen tunnin pyöräilymatkasta ehtiny juuri vituttaa ennen ku kerkesin lähtä. Sitte OYSissä vastaanoton täti sano että ommellaan vaan, meeppä oottaan tonne. Odotellessa huomasin paikan sääntöjen kierouden: potilaiden käsittely priorisoidaan vamman vakavuuden mukaan eikä potilaita siis välttämättä oteta tulojärjestyksessä. Tämähän on aivan ymmärrettävää. Laskeskelin että mulla on varmaan sen verran pieni vamma että sisään ehtii aina tulla joku vakavampivammainen ennen ku pääsen ommeltavaksi, ts. viettäisin odotustilassa loputtoman ajan*.
Noh, pääsin kuitenki puoli kuuden maissa ommeltavaksi ja hoitaja vieläpä pahoitteli pitkää odotusta. Tuntui vähän oudolta sillä odottaessani ryömin ahtaassa itsesäälin ja häpeän tunteikossa sen takia että olin itse aiheuttanut vammani typerällä tavalla ja tuhlasin näin yhteiskunnan varoja ja muiden kallista aikaa. Siellä oli ihmisillä mitä hirveimpiä tuskia ja tiesin heidän viiltävistä katseista mitä he ajattelivat: "Tuo tökkäs itseään puukolla sormeen."
(Okei, tämä oli liioittelua.)
Sormeen ei juurikaan sattunut ennen tikkien laittoa, nyt siihen sattuu hieman. Varsinkin jos vien käteni paljon sydämen alapuolelle niin heti alkaa tuntua semmosta tykytystä. Pidänkin sormea ylhäällä aina välillä, kuin Platon konsanaan, niin ei satu.
(La-aamun lisäys: Nukkuminen sujui hyvin mutta sormea tykyttää vielä hieman.)
Kun tulin kotiin kuuden jälkeen, niin laitoin äidin ostaman broilerin uuniin. Broileri on semmonen kokonainen kana joka syödään. Olihan siinä kyllä projektia kun aina uunista nostamisen jälkeen löytyi verta jostain luun alta ja sitähän minä luulin raa'aksi. Parin tunnin säätämisen jälkeen sain sen kuitenkin tyydyttävän lopputuloksen. Mausteita ois voinu kyllä laittaa siihen päälle.
Ei tässä kummempia, ensi viikolla on kompleksianalyysin loppukoe ja analyysin välikoe joten ajattelin kertailla. Ja siivotakin pitää.
* Ruuan puute tietenkin heikentäisi tilaani, jolloin pääsisin lopulta lääkärille.
Ja kirjan hinta oli 3,5 euroa.
Kolmen aikaan kotiin tullessani purin ruokakassit ja siivosin huonettani. Ennen imurointia päätin kuitenkin avata muistitikkupaketin. Käsin repimällä se ei auennut joten otin avuksi puukon. "Terä tuohon väliin ja siitä napakka..." TSAK ja vasen etusormi rupes vuotaa verta. Siitä sitte lavuaarin ääreen ja ei muuta ku kylmää vettä sormeen. Haavan pituus oli sentin luokkaa ja syvyydeksi arvioin pari milliä. Syvyydestä ei oikein voi sanoa ku siinä oli sitä verta. Sitte tein painesiteen vessapaperista ja kattelin YTHS:n lappuja ja soitin päivystysnumeroon. Siellä naisääni sanoi että kannattaa tulla näyttään, jos tikkejä tarttee niin se pitäs ommella kuuden tunnin kuluessa. Ja pienenä sivuhuomautuksena se sano että pitäs tulla OYSin päivystykseen, muut paikat kun ovat jo kiinni. Olin onneksi sen verran hyvällä tuulella ettei ajatus puolen tunnin pyöräilymatkasta ehtiny juuri vituttaa ennen ku kerkesin lähtä. Sitte OYSissä vastaanoton täti sano että ommellaan vaan, meeppä oottaan tonne. Odotellessa huomasin paikan sääntöjen kierouden: potilaiden käsittely priorisoidaan vamman vakavuuden mukaan eikä potilaita siis välttämättä oteta tulojärjestyksessä. Tämähän on aivan ymmärrettävää. Laskeskelin että mulla on varmaan sen verran pieni vamma että sisään ehtii aina tulla joku vakavampivammainen ennen ku pääsen ommeltavaksi, ts. viettäisin odotustilassa loputtoman ajan*.
Noh, pääsin kuitenki puoli kuuden maissa ommeltavaksi ja hoitaja vieläpä pahoitteli pitkää odotusta. Tuntui vähän oudolta sillä odottaessani ryömin ahtaassa itsesäälin ja häpeän tunteikossa sen takia että olin itse aiheuttanut vammani typerällä tavalla ja tuhlasin näin yhteiskunnan varoja ja muiden kallista aikaa. Siellä oli ihmisillä mitä hirveimpiä tuskia ja tiesin heidän viiltävistä katseista mitä he ajattelivat: "Tuo tökkäs itseään puukolla sormeen."
(Okei, tämä oli liioittelua.)
Sormeen ei juurikaan sattunut ennen tikkien laittoa, nyt siihen sattuu hieman. Varsinkin jos vien käteni paljon sydämen alapuolelle niin heti alkaa tuntua semmosta tykytystä. Pidänkin sormea ylhäällä aina välillä, kuin Platon konsanaan, niin ei satu.
(La-aamun lisäys: Nukkuminen sujui hyvin mutta sormea tykyttää vielä hieman.)
Kun tulin kotiin kuuden jälkeen, niin laitoin äidin ostaman broilerin uuniin. Broileri on semmonen kokonainen kana joka syödään. Olihan siinä kyllä projektia kun aina uunista nostamisen jälkeen löytyi verta jostain luun alta ja sitähän minä luulin raa'aksi. Parin tunnin säätämisen jälkeen sain sen kuitenkin tyydyttävän lopputuloksen. Mausteita ois voinu kyllä laittaa siihen päälle.
Ei tässä kummempia, ensi viikolla on kompleksianalyysin loppukoe ja analyysin välikoe joten ajattelin kertailla. Ja siivotakin pitää.
* Ruuan puute tietenkin heikentäisi tilaani, jolloin pääsisin lopulta lääkärille.
Tilaa:
Kommentit (Atom)