2.

Meillä oli eilen lukioaikaisen kaveriporukan kanssa sellainen pieni "poikien ilta". Paria kaveria näkee yliopistolla lähes päivittäin mutta osa oli tullut kauempaakin, edustettuina olivat Oulun lisäksi Helsinki ja Edinburgh. Meitä oli seitsemän, joista 1 Skotlannissa pääaineenaan CL / Tietojenkäsittelytiede, 1 TKK:lla TFY:llä, loput Oulussa (1 lääkiksessä, 1 kemialla, 1 koneella ja 2 fysiikalla).

J lähti syksyllä Skotlantiin opiskelemaan, aikoi olla 4 vuotta (kandin tutkinto), mutta palaakin jo ensi syksyksi Suomeen. Syynä oli kai lähinnä se, että yliopistossa ei saa opiskella enempää kuin 30 op / lukukausi, lisäksi J sanoi ettei oppinut ainakaan viime syksynä juurikaan mitään uutta. Menevät Briteissä jo 17-18-vuotiaina yliopistoon ja suomalaiselle J:lle 1. lukukauden asiat olivat jo tuttua kauraa.

Toinen J lähti Otaniemeen. Sellaisia kuulumisia että heillä on Pohjoismaiden ainoa koe(ydin)reaktori.

Toinen porukan tuleva insinööri on Oulussa. Kovaa on opiskelu, sillä konetekniikkalaisilla oli syyslukukaudella muistaakseni huimat 4 8-16 päivää viikossa! (Heillä on valmis lukujärjestys, jota ei ole tietenkään pakko noudattaa). Vertailun vuoksi sanottakoon että minulla oli syksyllä lähinnä vain 8 - 14 tai 10 - 14 päiviä. Toki jos olisin käynyt kaikissa matematiikan laskareissa, olisin varmaan vieläkin siellä.

L oli päässyt lääkiksessä jo avaamaan ruumista ja siitähän riitti juttua. En kuitenkaan kerro tässä. Lääkisläisistä tulee automaattisesti kandidaatteja kun ne on ollu siellä 2 vuotta, jo on helppoa! Olimme alkuillasta L:n kämpillä (yksiö, tottakai) ja kyllähän sen huomas että rahaa jo virtaa. Ja sen tuleva vaimo lukee lakia! Mitä ne tekee kaikella sillä rahalla?

1. Johdanto

Hei!

Olen Jukka, olen työtön 20-vuotias opiskelija. Opiskelen yliopistossa fysiikkaa.

Pidän kirjoittamisesta joten päätin tehdä blogin. Blogin hankkiminen oli pyörinyt mielessäni jo monen vuoden ajan, välillä enemmän, välillä vähemmän. Itse asiassa eräänä päivänä hankinkin tunnukset jonnekkin. En enää muista minne, ja ensimmäinen merkintäkin jäi tekemättä. Irc-gallerian päiväkirjaan olen kirjoitellut silloin tällöin mutta galtsun päiväkirjaominaisuudella ei oikein ole uskottavuutta johtuen kiertokirjeistä ja kerro-itsestäsi-vastaamalla-näihin-helppoihin-kysymyksiin-joita-kukaan-ei-jaksa-lukea-viesteistä.
Galtsuun vakavien (en nyt väitä että tämä blogi tulisi olemaan vakava) asioiden kirjoittaminen on sama
kuin että presidentin uudenvuodenpuhe tulisi salkkareiden mainostauolla.

Kerron hieman enemmän itsestäni, jotta voitte päätellä mitä tulen tänne jatkossa kirjoittelemaan:

Olen fysiikan intohimoinen opiskelija enkä juurikaan erottele omaa "alaani" matematiikasta. Ongelmanratkaisu kiinnostaa minua. Olen yliopistossa sen takia että pääsisin pian toiveammattiini eli tutkijaksi. Olen pienestä pietäen tykännyt opiskelusta enkä voisi elää ilman  jatkuvaa uuden tietämyksen hankkimista.

Pidän tietokoneista ja ohjelmoinnista, tosin kiinnostus "rautapuolen" asioihin loppui lukiossa, en enää esimerkiksi tiedä mikä on tämän hetken paras prosessorivalmistaja.

Pidän myös humaaneista asioista. Vielä lukiossa mietin lähteäkkö opiskelemaan historiaa vai fysiikkaa. Mielenkiintoiset vaihtoehdot, sanoi joku. Toivon että voisin katsella enemmän uutisia jotta tietäisin paremmin asioista. Nooh, täytyy tyytyä arvostelemaan asioita hieman kapeammasta perspektiivistä.

Haluaisin osata kirjoittaa. Kielioppi ei tuota vaikeuksia mutta hyvän tekstin tuottaminen on mielestäni erittäin haastavaa. Ratkaisen asian sillä että yritän olla katselematta omia tekstejäni liian kriittisesti, "hyvä se on" ja painan nappia. En koskaan tulisi julkaisemaan mitään jos yrittäisin tehdä jokaisesta kirjoituksestani edes (mielestäni) hyvän tai kiitettävän.

Kuuntelen musiikkia paljon, ja kerron siitä kaikille jotka jaksavat vain kuunnella.
Musiikista en välttämättä kuitenkaan osaa kirjoittaa mitään järkevää, yritän ehkä vain epätoivoisesti räpeltää blogiini niitä tunteita joita musiikki minulle tuo.

Yritän muuten välttää hymiöiden käyttöä. Saatan tuntua sen takia hieman tylyltä, varsinkin jos niihin hymiöihin on tottunut.

Tässäpä tämä tälläkertaa. Varmaankin tulevissa kirjoituksissani tulee ilmi vielä paljon enemmän kuin tässä kerroin.

P.S. Ensimmäinen ongelma: tämä muotoilee tekstin aivan seinille, lyö rivinvaihtoja minne sattuu. Yritän ottaa tästä selvää ja korjata tuon...