16. Palasin pohjoiseen

Jälleen on aikaa kirjoittaa blogia kun pääsiäisloma alkoi tänään. Hiihtoloman jälkeen en ole voinut päivittää, sillä aika on kulunut rästitöitä ja tenttejä tehdessä. Ja sattuipa yhdet hautajaisetkin viime viikonlopulle.

Italiassa oli oikein hienoa. Puitteet laskettelulle eivät olleet parhaat mahdolliset kun lunta oli tullut viimeksi n. kuukausi sitten. Rinteet olivat jäisiä eikä puuterilunta löytynyt oikein mistään. Jäiset hanget loivat kuitenkin hyvät puitteet vuoristovaellukselle ja isän entisillä kengillä tuli kiipeiltyä vuorille kolmena päivänä. Edeltävänä päivänä olin hakenut hieman fiilistä ja keskiviikkona lähdin toteuttamaan talvinousuyritystäni (soolona eli yksin) Matterhornille. Varusteina reppu ja hakku. N. 800 metrin nousun päässä oli vuoristomaja, joka oli luonnollisesti ensimmäinen välitavoite. Huomasin kuitenkin että viimeiset 50 nousumetriä ennen majaa olivat hieman liian rankkoja ilman jäärautoja. Pääsin kuitenkin majalle henkeni kaupalla ja päätin jättää yrityksen ensi kertaan, sillä kertaa jääraudat mukana. Liekkö henkinen väsymys jo painanut kun uskalsin kuitenkin tulla loppumatkan alas osittain pyllymäkeä.
Muutaman päivän kuluttua kiipesimme isän kanssa jäätynyttä puronuomaa pitkin.

Reissu oli myös ihmistentapaamismielessä hyvä: puhuin kaikkia kieliä mitä osaan ja myös niitä mitä en osaa (italia, ranska). Oli ilo huomata että myös venäjälle löytyi tilausta, sen olenkin ajatellut aloittaa ensi syksynä, akateeminen vapaus tulee käyttää hyväksi.

Lauantaina kuulin järkyttävän uutisen: ala-asteen hyvä luokkakaveri N oli kuollut viikko sitten.
Viikolla kuulin muilta luokkatovereiltani hautajaisista ja siitä että sinne sai tulla. Lyhyen mietinnän jälkeen tunsin että pakkohan sinne on mennä. Siitä oli jo liian kauan kun olin viimeksi nähnyt N:n ja tiesin että katuisin myöhemmin ellen menisi jättämään viimeisiä jäähyväisiä. Hautajaisten jälkeen vanhat luokkatoverini M ja J ehdottivat että menisimme vielä istumaan iltaa johonkin. Valitettavasti en päässyt mukaan, mutta toivottavasti tapaan vanhoja kavereita vielä muissa merkeissä.

Viikolla lainasin paljon hyviä levyjä bändeiltä joille en aiemmin ollut uhrannut aikaa:
Radiopuhelimia, Red Hot Chili Peppersiä ja Waltaria.

Tässäpä tämä muutaman viikon historiikki taisi ollakin, jotain tärkeää saattoi unohtuakin mutta nyt lähden kiipeilemään.